Kun oman kodin kuume valtaa kehon ja mielen

Kun oman kodin kuume valtaa kehon ja mielen, selaa ihminen asuntoilmoituksia aamusta iltaan toivoen, että NYT olisi ilmoitettu joku uusi hinnaltaan, sijainniltaan ja pohjaratkaisultaan sopiva talo, jota voisimme mennä katsomaan.

Vaikka sen melkein tietää, että viikonlopun aikana ei paljon uusia asuntoja nettiin laiteta, niin silti keho tahtoo istua tietokoneen eteen ja silmät tahtovat selata ne samat ja samat ilmoitukset läpi siinä epätoivoisessa hurmeessa, että sinne sittenkin olisi ilmestynyt jokin uusi kohde.

Olemme maalla vuokralla asuva pariskunta jolla haaveena on oma koti kullan kallis, ehkä vähän rähjä, kunhan on sellainen mistä saa oman näköisensä ajan kanssa.
Kovin remonttitaitoisia emme ole, joten remontoijan unelmat voi unohtaa, mutta pienet pintaremontit onnistuu kyllä :)

Katsomassakin ollaan käyty parissa kohteessa, toinen oli todellinen metsäpirtti takamaiden takamailla, noin kilometri yleisestä tiestä ja noin puoli kilometriä korpikuusista metsätietä, jonka päässä tönötti todellisuudessa surkeassa kunnossa oleva talon rähjä.

Kun itikat olivat maistaneet meistä palasen jos toisenkin, päästiin vihdoin sisään taloon, jossa epämääräinen jollekin kasvustolle tuoksahtava haju löi heti eteisessä vastaan ja voimistui kylppäriin kurkatessa.
Uudet lämpöikkunatkin oli tiivisteteipillä teipattu, joten talon lämpöisyys ei vakuuttanut.

Notkuvien lattialautojen päälle oli hutaistu laminaatit ja listoina makuuhunoiden katon rajassa oli käytetty risuja.

Seuraava kohde kiitos!

Seuraavaksi menimme, ehkä hieman uteliaisuuttammekin, mutta myös tosiosto mielessä, katsomaan kuuluisaa "murhataloa", taloa jonne -70 luvulla julmasti murhattiin koko perhe; sisko, veli, äiti ja isä.
Talo oli viehättävä, eikä meitä olisi haitannut talon historia laisinkaan.
Talolla oli kiva tontti, osa tontista rajoittui isohkoon tiehen, mutta muutoin jatkui pitkänä ja puistomaisena kauas taaksepäin.
Ulkorakennukset olivat kohtalaisen kuntoiset -30 luvulla rakennetun talon ulkorakennuksiksi ja itse talo tuntui mukavalle. Eteinen oli tilava ja keittiö oli ihana.
Taloa oli laajennettu pari vuotta murhien jälkeen, jonka ajan se oli tyhjillään. Tulipesät alakerrasta on poistettu ja avoimessa yläkerran huoneessa on yksi avotakka.
Alhaalla oli kaksi huonetta keittiön lisäksi (ja tietty veski, pesutila, sauna jne) eikä kumpikaan niistä tuntunut olohuoneeksi sopivilta, yläkerran avoin huone oli kylmän vinttihuoneen vieressä, joten talon lämmityskustannukset mietitytti.
Talo olisi muutoin meille hyvä, mutta minä tarvitsen erillisen työhuoneen, joten 3 huonetta ja keittiö ei ole riittävä :(

Naapurikunnassa olisi oivallinen talo erillisine toimistosiipineen, mutta sijainti aivan asfalttitien vieressä mietityttää, lisäksi emme haluaisi lapsen koulun takia vaihtaa kuntaa, mutta ehkäpä me käymme katsastamassa sen ja mietimme asiaa...

Huomenna on näyttö sijainniltaan aivan täydellisellä talolla, joka on palon takia täysremontoitu sisältä. Hinta vaan tuntuu liian kalliille, mutta käymme kuitenkin katsomassa :)

Tällaista siis tämä, oman kodin kuumeen sairastaminen :D